Ammattimainen tulkkaus

with Ei kommentteja

Lehdistössä on viime aikoina ollut paljon kirjoitusta tulkkauksesta sekä ammattimaisten tulkkien puutteesta. Alkuvuodesta otsikoissa oli, kuinka ammattitaidottoman tulkkauksen seurauksena turvapaikanhakijat ovat vedonneet huonoon tulkkaukseen ja valittaneet saamistaan päätöksistä hallinto-oikeuteen. Helmikuussa otsikoihin pääsi tulkkien tarve mitä moninaisimmissa tilanteissa sekä arabian kielten tulkkien keskenään ristiriitaiset tulkkaukset terroristioikeudenkäynnissä Pirkanmaan käräjäoikeudessa. Nyt viimeisimpänä on noussut esille nigerialaisen ”Lisan” kielteinen turvapaikkapäätös, johon yhtenä syynä on ollut mitä ilmeisimmin epäonnistunut tulkkaus.

Kävin juuri viime viikolla aiheeseen liittyvän keskustelun siskoni kanssa, joka on vihitty papiksi. Häntä haastateltiin paikallislehteen ja toimittaja lähetti jutun etukäteen luettavaksi. Toimittaja oli käyttänyt jossain kohtaa juttua sanaa ”ammattipappi”. Siskoni pyysi poistamaan sanan, koska sellaista sanaa ei ole suomen kielessä eikä sana tarkoita mitään. Tästä syntyi mielenkiintoinen keskustelu, koska minun ammattikunnallani tilanne on valitettavasti päinvastainen. Itse esittelen itseni aina ammattitulkkina ja ammattikääntäjänä, ja tuon tällä tavalla esille sen, että olen kouluttautunut ammattiini ja teen sitä tiettyjen ammattieettisten sääntöjen mukaisesti.

Kunnioitan ja arvostan tulkin ammattia, ja haluan omalla työlläni ja teoillani olla parantamassa tulkin työn tunnettuutta. Tämän ja viimeaikaisen julkisen keskustelun innoittamana pohdin tulkin ammattitaitoa tämänkertaisessa blogijulkaisussani.

Tulkkaukseen pätee sama vertauskuva kuin siivoukseen. Kukaan ei huomaa hyvin siivottua kotia, mutta jos siivouksesta on laistettu, kaikki huomaavat sotkuisen kodin. Samalla tavoin kun tulkkaus sujuu hyvin ja se tehdään ammattimaisesti, kukaan ei kiinnitä siihen huomiota. Tulkki on luonnollinen ja huomaamaton osa keskustelua. Kun tulkkausta tekee asiaan perehtymätön henkilö, mahdollisesti kuka tahansa kaksikielinen henkilö, tai pahimmassa tapauksessa puutteellisen suomen kielen omaava juuri maahan saapunut maahanmuuttaja, kaikki huomaavat tulkin ja ammattimaisen tulkkauksen tarpeellisuuden.

Hyvän tulkin perustyökalu on tietenkin vankka kielitaito. Tällä tarkoitan perinteisessä mielessä ajateltua kielen osaamista – sanastoa, kielioppia, lauserakennetta, ääntämystä. Kielitaidoksi voi riittää johonkin pisteeseen asti syntymälahjaksi saatu äidinkieli tai äidinkielet, mutta mitä ammattimaisemmin työtään tekee, mitä korkeammalla ja vaativammalla tasolla kieltä joutuu käyttämään ja mitä syvemmälle erikoisalan terminologiaan toimeksiannossa mennään, sitä enemmän myös omaa äidinkieltään pitää opiskella.

Tulkkaus on paljon muutakin kuin sanojen suullista kääntämistä toiselle kielelle. Se on viestin välittämistä kahden tai useamman henkilön välillä, joiden kulttuurinen, uskonnollinen ja historiallinen tausta ja sitä kautta tulkattavien arkielämät poikkeavat toisistaan. Jokin yksittäinen väärin valittu sana saattaa herättää toisessa henkilössä ei-halutun reaktion.

Tulkatessa tulee huomioida paitsi kielen oikeellisuus, myös kaikki muu puheviestintään kuuluva (esiintyminen, äänenkäyttö, vuorovaikutus, nonverbaalinen viestintä jne.), tulkkaustekniikkaan liittyvät seikat (tulkkaustilanteen hallinta, puheenvuorojen keskeyttäminen, kysyminen tulkattavilta, muistiinpanotekniikka, tulkkaaminen simultaanisesti tai konsekutiivisesti jne.) sekä kaikki muu ammattimaiseen toimintaan liittyvät seikat (ammattietiikka, asiakaspalvelu jne.).

Tulkin ammatti on vaativa ja vastuullinen ammatti. Omalla tulkkauksella saattaa olla dramaattisetkin seuraukset tulkattavan loppuelämän kannalta. Ei ole yhdentekevää, tulkkaako oikeudenkäynnissä jokin kaksikielinen maallikko vai ammattitulkki.

Työ vaatii rautaista ammattitaitoa, kun toimitaan haasteellisissa viestintätilanteissa. Tulkin työ vaatii tilannetajua, nopeita hoksottimia, diplomaattisuutta, stressinsietokykyä ja kykyä sietää epävarmuutta sekä laajaa yleissivistystä ja tietämystä ihan kaikesta. Tulkattavat kun puhuvat sujuvasti aiheesta kuin aiheesta omalla äidinkielellään. Harvoin maallikko tulee ajatelleeksi, että jos tulkki on tilattu tulkkaamaan rakennusfirmojen kaupallisia neuvotteluita ja illallispöydän epämuodollisissa keskusteluissa sanasto vaihtuukin yhtäkkiä sienestykseen ja kalastukseen, tulkki osoittaa huippuammattilaisuutta, kun pystyy tulkkaamaan ilmekään värähtämättä rakennusteknisen sanaston jälkeen metsien ja järvien antimet.

Yksi tärkeimmistä työvaiheista onkin tulkkaukseen valmistautuminen. Valmistautuminen toimeksiantoon on iso, mutta asiakkaalle päin näkymätön osa tulkin työtä. Ammattitulkki valmistautuu joka ikinen kerta toimeksiantoon. Vaikka itse tulkkaukseen menisikin lyhimmillään vain viisi minuuttia, tulkkaukseen valmistautumiseen on saattanut kulua tunteja. Rohkenen epäillä ammattia opiskelemattomien tulkkien valmistautumista.

Hyvä tulkki pohtii aina myös eettisiä kysymyksiä. Kenelle voin tulkata, olenko jäävi? Miten omat arvoni vaikuttavat tulkkaukseen? Pystynkö toimimaan tulkkaustilanteessa neutraalisti ja puolueettomasti? Olenko tarpeeksi pätevä? Tulkki noudattaa ehdotonta salassapitovelvollisuutta, osoittaa solidaarisuutta omaa ammattikuntaansa kohtaan. Nämä asiat ovat sellaisia, joita itse ammattitulkkina pohdin jatkuvasti.

Loppukädessä myös se, että tulkki osaa keskeyttää tulkkauksen huomatessaan, ettei oma osaaminen riitä, tai kun jokin muu seikka häiritsee tulkkausta, on osa tulkin ammattitaitoa. Tämä ei onnistu maallikolta, sillä se on vaikeaa ammattilaisellekin. ”Lisan” tapauksessa tulkin osaamattomuus kävi ilmi, koska tulkattava kieli oli englanti. Avustaja pystyi puuttumaan tilanteeseen huomatessaan, kun tulkki ei ymmärtänyt erästä sanaa. Tästä herää luonnollinen kysymys, millainen tilanne on muiden kielten kanssa, joita suomalaiset eivät niin laajasti ymmärrä.

Kaikki yllä lyhyesti kuvailtu tulkin ammattitaito, huippuosaaminen, voi syntyä ainoastaan huolellisen koulutuksen ja/tai usean vuoden ammatinharjoittamisen kautta. Tällaista ammattitaitoa ei ole kenelläkään syntyessään eikä se tule ilmaiseksi. Ammattitaidon saavuttamiseksi tehdään sinnikästä, pitkäjänteistä työtä. Niin kauan, kun tulkki tai kääntäjä ei ole suojattu ammattinimike, tällä alalla vallitsee melkoinen villin lännen meininki. Alan maine ja ammattimaisuus kärsivät. Me ammattilaiset siinä sivussa.

Meitä tulkkeja on siis moneen lähtöön. Vain ammattitulkit ovat riittävän päteviä. Tiedätkö sinä, kuka sinulle tulkkaa?

Leave a Reply